TERVEHDYS SASTAMALAN SEURAKUNNASTA
Tulevan kesän Pyhäjärvijuhlat järjestetään Sastamalassa.
Sastamala on monelle vielä uusi tuttavuus. Sastamalan keskustana on Vammala.
Pari vuotta sitten Vammalaan liitettiin Suodenniemen ja Karkun lisäksi myös
Äetsä ja Mouhijärvi, jolloin kaupungin nimeksi tuli Sastamala. Samoin kävi
seurakunnalle, joka kasvaessaan otti nimen Sastamalan seurakunta. Seurakunnan
ensimmäisenä vuonna tällä uudella nimellä valmistui myös Tyrvään Pyhän Olavin
kirkko, joka sai talkootyön ja maalaustensa ansiosta paljon mainetta.
Kirkosta tuli myös Sastamalan seurakunnan käyntikortti. Sastamalassa on
Pyhäjärvijuhlien aikaan jo auennut myös Suomalaisen kirjan museo Pukstaavi,
joten Sastamala on nyt monien nähtävyyksien kaupunki.
En tahdo mainostaa Sastamalaa liikaa. Pikkupoikana olen
nimittäin kuullut paljon kauniista paikasta nimeltä Karjala. Isän puolen suku
on lähtöisin Kaukolasta. Karjalaiseen tapaan menneiden muistelu ja Karjalan
ihastelu oli päivittäistä. Sitä kuunnellessa tottui ajatukseen, että Karjalan
kauneus on vain puhetta. Olin jo aikamies ennen kun isäni vei poikansa
tutustumaan omaan kotiseutuunsa. Tahtoisin kaikkien Sastamalaan tulevien
yllättyvän samoin kuin minä silloin Karjalassa. Vaikka paikat olivat
rempallaan, en silti voinut olla näkemättä sitä luonnon kauneutta ja
erityisyyttä, mikä Karjalassa oli. Kaihoisat muistelut eivät olleetkaan
tyhjää puhetta vaan totisinta totta. Karjala on kaunis. Samoin sanon
Sastamalastakin; Sastamala on käsittämättömän kaunis kaupunki varsinkin
kesäisin. Pieni kaupunkikeskusta on idyllinen ja näppärä. Kaikki on jalan
ulottuvilla. Mutta sen lisäksi paikat eivät ole rempallaan!
Pyhäjärvelläkin olen vieraillut, sillä tuolloin teimme
pieniä kiertoajeluita eri historiallisissa paikoissa, vaikka reissussa oli
vain kaukolaisia. Pyhäjärveltä muistan avaran hiekkaisen mäen sinisen
järvenselän kupeessa. En lainkaan ihmettele, että naapurimaamme
valtionpäämiehetkin kuuleman mukaan viihtyvät Pyhäjärven maisemissa.
Minulle karjalaisuus on aina ollut suuri ylpeyden aihe.
Karjalaisuus oli kotonamme vahvaa, sillä isän vanhemmatkin asuivat samassa
taloudessa. Maailma alkoi jo muutenkin olla mallillaan, joten en ole koskaan
voinut kuvitella jotenkin tahtovani häivyttää oman karjalaisuuteni. Myöhemmin
olen kuullut toisenlaisiakin asioita. Karjalaisten evakkojen osa ei ollut
helppo. Vuosikausia jouduttiin elämään muiden armoilla. Muu Suomi antoi
vähästään sen, mitä evakot lopulta saivat. Kenenkään elämä tuolloin Suomessa
ei ollut helppoa. Olen kuullut muilta suomalaisilta katkerinkin äänenpainoin
lausuttuja asioita, mitä karjalaisille on menetetty. Ymmärrän heitäkin. Muu
Suomi antoi vähästään sen, mitä evakot lopulta saivat.
Itsenäisen Suomen tarinassa on monta ihmettä. Suomi
selvisi sodasta itsemääräämisoikeutensa säilyttäen, mutta onnistui myös
asuttamaan ja sulattamaan itseensä luovutetuilta alueilta tulleet asukkaat
ilman yhteiskuntarauhan järkkymistä. Sekin on ihme.
Karjalaisten evakkotaival aiheutti kuitenkin muutoksen
suomalaisessa yhteiskunnassa. Entinen Suomi eli maasta ja oli paikalleen
sidottu. Maa oli jakautunut maakuntiin ja eri paikallisiin kulttuureihin.
Evakot aiheuttivat muutoksen. Maakuntien tavat mullistuivat ja
monipuolistuivat. Samalla myös elinkeinorakenne alkoi muuttua ja Suomi
teollistui vauhdilla. Muutos ja evakkojen aloittama verenvaihto teki hyvää
koko Suomelle. Karjalaisuus tuli kaikkialla läsnä olevaksi elementiksi
suomalaisuudessa, vaikka Karjalaa ei enää Suomessa ole. Karjalanpiirakka
taitaa olla miltei ainoa suomalainen etninen ruoka, jolla voisi kuvitella
olevan elinmahdollisuuksia myös Suomen ulkopuolella.
Tyrvään Pyhän Olavin kirkko rakennettiin talkoovoimin
uudelleen 1997 sattuneen tuhopolton jälkeen. Vanhaa kirkon sisustaa hallitsi
alttariseinällä oleva suuri ja iäkäs krusifiksi, eli ristiinnaulitun kuva,
joka tuhoutui tulipalossa. Tästä syystä samalla paikalla komeilee nykyään
Pyhäjärven kirkosta peräisin oleva samankaltainen krusifiksi, joka löytyi
lopulta Pohjois-Suomesta ja oli tuolloin melko huonossa kunnossa.
Kunnostamisen jälkeen se sai Tyrvään Pyhän Olavin kirkon krusifiksin paikan.
Krusifiksi paikalleen laitettaessa koettiin jälleen pieni ihme. Pyhäjärven
kirkon risti sopi melkein sellaisenaan kiviseinään jääneisiin alkuperäisiin
kiinnikkeisiin. Aivan kuin se olisi ollut siihen tarkoitettu. Tutkimattomia
ovat Herran tiet.
Tervetuloa Pyhäjärvijuhlille Sastamalaan!
Ari Paavilainen
Sastamalan kirkkoherra
Takaisin>>
