Etusivulle

Yleistä

Ohjelma

Majoitus

Opaskartat

Yhteistyökumppanit

VIESTIN HISTORIAA

Lähde:
Mauri Vanhasen ja Kari Uusitalon laatima ja Pyhän Säätiön  v.1970 kustantama teos
KAIKU JOKA KIIRII KAUAS

Kari Uusitalo

KAIUN MUISTOVIESTI

Kaiun muistoviesti Vammalassa 1964.

                      Kun pyhäjärveläiset jatkosodan jälkeen olivat ehtineet vakiintua heille määrätyille sijoituspaikoille  tai itse etsineet itselleen vallitsevissa oloissa mahdollisemman mieleiset, alkoi vähitellen nousta esiin myös säännöllinen toistensa kohtaamisen halu ja tarve. Näin saivat alkuunsa vuonna 1948 ensimmäiset Pyhäjärvi-juhlat, jotka järjestettiin Vammalan Kaalisaaressa pyhäjärviläisten vanhana kihupyhänä, kahdeksantena sunnuntaina Kolminaisuudesta. Vuonna 1949 kokoonnuttiin Lauttakylässä ja vuonna 1951 Kiikassa. Pyhäjärveläinen kihuperinne oli syntynyt uudelleen.

                      Näistä ensimmäisistä siirtolaisuudessa vietetyistä kihupyhistä  lähtien on niiden ohjelmaan kuulunut myös urheilua. Ensimmäisinä vuosina kilpailtiin lähinnä köydenvedossa, jossa Pyhäjärven viimeisen kunnanvaltuuston edustajat ottivat mittaa sen pitäjän valtuustosta, jonka alueella Pyhäjärvi-juhlat kulloinkin järjestettiin. Tämä urheilumuoto jäi syrjään, kun Helsingin olympiavuonna, kesällä 1952, Vammalassa vietettyjen Pyhäjärvi-juhlien yhteydessä juostiin ensimmäisen kerran Kaiun muistoviesti.

                      Palkinnot tähän muistoviestiin lahjoittivat ja juoksun säännöt laativat Kaiun entisten toimihenkilöiden edustajat Jalmari Pusa, Juho Pärssinen, Leino Pennanen ja Juho Rautiainen. Säännöt on päivätty heinäkuun 15 päivälle 1952 ja kuuluvat kokonaisuudessaan seuraavasti:

 

PYHÄJÄRVEN VPL V.- JA U.-SEURA »KAIUN»

MUISTOKILPAILUN SÄÄNNÖT

1 §

                      Allekirjoittaneet V.- ja U.- seura »Kaiun» entiset toimihenkilöt luovuttavat täten kahdelta kotipitäjämme luovutukselta ja pakkoevakuoinnilta pelastuneen erään seuramme kunniapalkinnon vuodelta 1917 kilpailtavaksi Pyhäjärvi-juhlien yhteydessä viestijuoksussa. Täten muodostuvat kilpailut ovat tarkoitettu muistokilpailuksi sille työlle, jota menetetyssä kotipitäjässämme tehtiin  liikuntakasvatuksen hyväksi. Jatkakoon uusissa olosuhteissa kasvava nuorisojoukko niitä perinteitä, joiden hyväksi me vuonna 1915 aloitimme työmme urheiluseuramme riveissä.

2 §

                      Osanotto-oikeus on on jokaisella pyhäjärviläisten varsinaisissa sijoituskunnissa toimivilla karjalaseuroilla. Kutsut kilpailuun lähettää Pyhän-Säätiö.

3 §

                      Kilpailumatka on 1000 metriä ja juostaan se viestiä vieden seuraavasti:
55 vuotta täyttäneet 50 metriä, 50 v. täyttäneet 50 m. 40 v. täyttäneet  100 m, 30 v. täyttäneet 200 m. Sekä siitä nuoremmat 2x300 m.

                   Kiertopalkinto on ainaisesti kiertävä. Kunakin vuonna voittanut karjalaseura saa vuodeksi haltuunsa ja on oikeutettu kaiverruttamaan siihen nimensä aikamäärineen ja voittaja aikoineen.
Olosuhteiden muuttuessa on palkinto luovutettava uudelleen kotoisella maaperällämme toimintansa alkaneelle V.- ja U.- seura ”Kaiulle”. Muuten kilpailujen järjestämisen katketessa on palkinto luovutettava Pyhän-Säätiölle Pyhäjärven museota varten.

                      Luovuttajat toivovat, että tästä palkinnosta kilpailtaessa vallitsisi avoin ja rehti kilpailumieli. Juurtukoon sen yhteydessä siteet menetettyyn kotiseutuun ja lujittukoon usko sen kilpailun ehdottomasta voitosta, jossa oikeus tulee lyömään väkivaltaan ja ylivoimaan nojautuvan vääryyden.

                      Tyrväässä  15.7.1952

Jalmari Pusa                                                                 Juho Pärssinen

Leino Pennanen                                                           Juho Rautiainen

 

                     Muistoviestin alueellinen pohja laajeni 1950- ja 1960- lukujen vaihteessa, kun mukaan tuli myös kilpajoukkueita pyhäjärveläisten virallisten sijoituskuntien ulkopuolelta. Rauman joukkue osallistui muistoviestiin ensimmäisen kerran  1959, Pori ja Helsinki vuonna 1962.

                     Vuonna 1957 tuli viestin yhteyteen  myös naisten kilpailu 4x100 metrin matkalla ja ilman ikärajaa. Tätä kilpailua varten lahjoitti Armas Kaasalainen viestipokaalin. Ja vuonna 1965 lahjoitti helsinkiläinen Pyhäjärvi-Seura ry Mauri Vanhasen aloitteesta uudet kiertopalkinnot  sekä miesten, että naisten loppukilpailuun. Kumpikin pokaali meni «kolmesta poikki », joten palkinnot oli lopullisesti  saava omakseen karjalaseura tai -piiri, joka ensimmäiseksi onnistui voittamaan muistoviestin kolme kertaa..  Miesten pokaalin sai omakseen  Helsingin Pyhäjärvi-Seura ry  kolmella perättäisellä voitollaan vuosilta 1965- 67. Naisten  palkinnossa oli kesän 1970 kilpailun jälkeen Tyrväällä ja Korpilahdella molemmilla  kaksi kiinnitystä ja Huittisten ja Helsingin edustajilla kummallakin yksi.

 

Takaisin>>